easter-1524297-1279x1705.jpg

Suomalaisia Pääsiäiskäytäntöjä

Suomessa on vietetty Pääsiäistä siitä alkaen, kun Mikael Agricola toi kristinuskon Suomeen 1500 -luvulla. Hän oli uskonpuhdistaja ja Turun piispa. Hän oli opiskellut teologiaa Wittenbergin yliopistossa 1530-luvulla ja tutustunut muun muassa Philip Melanchtonin sekä Martti Lutherin ajatuksiin. Suomessa ennen uskonpuhdistuksen saapumista olivat vaikuttaneet kalevalainen kansanusko, roomalaiskatolinen ja ortodoksinen uskonto. Erityisesti kevään juhlien viettoon sekoittui monia kansanuskon tapoja, uskomuksia ja myyttejä. Millaiseksi on muuttunut nykyaikainen Pääsiäinen 2019 uskomusten suhteen, ja sitä tarkastellaan tässä artikkelissa.

Miksi vietetään hiljaista viikkoa

Hiljainen viikko alkaa Palmusunnuntaina. Silloin voi käydä kirkossa kuuntelemassa Pääsiäisen sanomaa. Vuonna 2019 ja aikaisemminkin on päiväkodeissa, kerhoissa ja koulujen ala-asteiden kuvaamataidon tunneilla askarreltu virpomavitsoja. Alunperin virpomavitsoja tehtiin, koska niillä oli kristillinen merkitys erityisesti ortodoksikirkon piirissä. Kirkossa vielä nykyään siunataan virpomavitsat. Virpojat kävivät virpomassa naapureita ja toivottamassa heille lorun muodossa terveyttä ja hyvää onnea tulevaksi vuodeksi. Toivottiin, että virpoja samalla karkoitti pahan vaikutusta kohteestaan, esimerkiksi sairautta tai epäonnea.

Nykyisin ei enää kouluissa eikä päiväkodeissa ole sallittua kristillisen tai muunkaan uskonnon näkökulman tuomista toimintaan, vaan virpominen kuvaillaan lapsille kevään puhkeamisen juhlana. Keväällähän pajunkissat alkavat kasvaa pajuissa, muuttolinnut alkavat vähitellen muuttaa etelän mailta takaisin Pohjoismaihin ja kevään ensimmäiset ruohot nousevat sulaneille ja aurinkoisille paikoille. Ei nähdä siinä mitään pahaa, jos piirretään pupuja sekä tipuja ja koristellaan höyhenillä pajun- tai koivunoksa. Monet kasvattavat raiheinää pienissä astioissa. Siten kevään tuloa aivankuin nautitaan etukäteen sisätiloissa. Pienet noidiksi pukeutuneet lapset käyvät vielä ovilla virpomassa ja toivovat pientä palkkiota, kuten suklaamunia ja kolikoita.

Monet lapset syntyvät keväällä edellisen juhannuksen suhteiden tuloksena. Pääsiäinen onkin uuden syntymisen juhlaa. Nykyisin hiljainen viikko on muuttunut joissakin paikoissa meluisaksi viikoksi. Ostoskeskukset notkuvat kaikenlaista kevättavaraa. Moni ostaa itselleen kevätvaatteita ja vaihtaa jopa uudet verhot ikkunoihinsa tuomaan iloa ja hyvää mieltä. Ajatus hiljaisesta viikosta kärsimyksen muistoviikkona unohdetaan markkinahumun alle. Olisihan se hienoa viedä menehtyneen omaisen haudalle kukka tai kynttilä tai käydä hiljaisen viikon messussa kirkossa. Sankarihaudallekin voi viedä kynttilän tai kukkasen. Mutta moni mieluummin kiirehtii kesämökin kuntoa katsastamaan tai Lappiin laskettelemaan. Eihän aktiviteeteissa keväällä ole mitään pahaa, jos samalla muistaa jotenkin niitä, jotka eivät nauti hyvinvoinnista.

Miten voi nauttia Pääsiäisestä modernilla tavalla

Nykyihminen tahtoo kevään loman aikana elämyksiä. Voi matkustaa autolla, lentokoneella tai junalla juhlimaan. Auton voi myös vuokrata sekä matkailuvaunun. Jotkut matkustavat seuraamaan kärsimysnäytelmää ja majoittuvat läheiseen hotelliin, syövät perinneruokia ja saattavat käydä kasinolla pelaamassa jonkun pelin. Moni tietää, että kasinot nykyisin lahjoittavat osan tuloistaan hyväntekeväisyyteen. Voidaan osallistua myös konsertteihin. Niitä on tarjolla paljon, niin kevyempää kuin vakavampaakin musiikkia, kuten Matteus-passiota kirkossa tai konserttisalissa. Jotkut lähtevät risteilylle ja istuvat valmiiseen ruokapöytään. Halutaan päästä talven tunteesta eroon. Viimeiset avantouimarit pulahtavat avantoon. Kylmä avantouinti ihmeesti virkistää ja samalla auttaa jaksamaan arjen tultua.

Moderni ihminen ei enää nykyisin laita juhlaruokia hiki hatussa, vaan monet ruuat on saatavana valmiina. Lammasruuat ovat edelleen suosittuja, kuten lampaareisi tai -kyljykset. Sen mukana on hyvä tarjota salaattia, keitettyjä munia, curryriisiä ja kastiketta, joissa on yrttejä. Jälkiruokana on usein pashaa tai mämmiä maidon kera. Kahvin tai teen kanssa nautitaan makeisilla koristeltua kakkua. Jos ei saa lammasta, niin grillattu kana tai kala on hyvää. Happamaton leipä siunataan leivottaessa merkillä. Keväisiä värejä ovat keltainen, oranssi, vihreä, kulta ja ruskea. Valkoinen pasha muistuttaa merkkeineen toivosta. Pääsiäisaterian voi syödä hyväntekeväisyystapahtumassa ja siten tukea vähäosaisia.