Usko ja uskonto vaikuttavat siihen, mitä ajattelemme kuolemanjälkeisestä elämästä. Muinaisessa Egyptissä valmistautuminen kuolemanjälkeiseen elämään oli erityisen tärkeä tehtävä, josta esimerkiksi muumiot kertovat meille omaa tarinaansa vielä nykypäivänäkin. Millainen muinaisten egyptiläisten usko kuolemanjälkeiseen elämään sitten oli, mitä he uskoivat ihmiselle tapahtuvan kuoleman jälkeen ja kuinka he valmistautuivat tuonpuoleiseen elämään jo tämänpuoleisen elämän aikana? Lue tämä mielenkiintoinen aiheeseen paneutuva artikkelimme ja tutustu muinaisten egyptiläisten mielenkiintoisiin uskomuksiin!
Hautajaisjärjestelyt muinaisessa Egyptissä
Muinaisten egyptiläisten uskonnossa kuolemalla ja kuolemanjälkeisellä elämällä oli keskeinen rooli. Hautajaisjärjestelyiden avulla pyrittiin varmistamaan, että matka kuoleman jälkeiseen tuonpuoleiseen sujuisi turvallisesti ja olisi menestyksekäs. Muinaiset egyptiläiset uskoivat, että elämä jatkuu kuoleman jälkeen tuonpuoleisessa tavalliseen tapaan, mutta entistä vauraampana.
Ylimykset muumioitiin muinaisessa Egyptissä. Muumioimisella pyrittiin varmistamaan ruumiin säilyminen ehjänä kuolemanjälkeiseen elämään. Merkittävät henkilöt saivat myös näyttävät haudat, joiden rakentamiseen ja varustamiseen käytettiin runsain mitoin resursseja. Haudat myös täytettiin arvokkailla ja upeilla tavaroilla, joista ainakin osaa vainajan ajateltiin tarvitsevan kuolemanjälkeisessä elämässään. Mukaan matkalle saatettiin laittaa jopa kolikoita, joilla voitiin maksaa Kharonille, Manalan lautturille, sielun kuljettamisesta.
Jossakin vaiheessa faaraoiden hautaholveiksi rakennettiin jopa korkeita ja näyttäviä pyramideja, joiden seinät täyttyivät pian kirjoituksista, jotka opastivat vainajaa tuonpuoleisessa elämässä. Oppaanaan kuolleilla oli vaikealla matkalla Kuolleiden kirja, jossa kerrotaan esimerkiksi siitä, kuinka ihmisen sydän punnitaan ja hänen kohtalostaan päätetään Osiriksen läsnäollessa.
Joistakin ihmisistä, kuten faaraoista, tuli kuoleman jälkeen jumaluuksia. Yksi jumaluudeksi nostettu henkilö oli suurvisiirinä toiminut Imhotep.
Mitä muinaiset egyptiläiset ajattelivat sielusta?
Muinaiset egyptiläiset uskoivat sieluun – tai itse asiassa kolmeen sieluun, jotka olivat akh, ba ja ka. He uskoivat, että nämä sielut olivat sekä jumalilla että egyptiläisillä itsellään. Ka:ta pidettiin ihmisen elintärkeänä olemuksena. Ka myös siirtyi sukupolvesta toiseen. Ba:ta pidettiin sieluna, joka antoi ihmiselle liikkumavapauden, minkä lisäksi se antoi vapauden ottaa itselleen eri hahmoja. Tämä vapaus koski etenkin seuraavaa maailmaa. Akh viittasi ihmisen muuntuneeseen hahmoon tulevassa maailmassa. Henkilön menehdyttyä koettiin tärkeänä muistaa sekä suojella menehtyneen henkilön nimeä.