AM.jpg

Buddhalaisuus – suuri elämänfilosofia vai uskonto?

Oletko milloinkaan miettinyt, mitä buddhalaisuus oikein tarkoittaa? Onko se jännittävä idän uskonto vai suuri elämänfilosofia, jota noudattaa noin 490 miljoonaa buddhalaista ympäri maailman? Buddhalaisuus mielletään usein filosofiaksi, sillä buddhalaisuuteen ei kuulu vastaavia oppirakennelmia, joita uskonnoissa on ympäri maailman. Buddhalaisuus ei myöskään koskaan kehota seuraajiaan yhden jumalan tai useimpien jumalien palvontaan.

Buddhalaisuus perustuu ajatukseen tavallisen ihmisen polusta kohti suurta, henkilökohtaista valaistumista. Tiesitkö, että buddhalaisuuteen voi liittyä kuka vain ilman erityisiä vaatimuksia – esimerkiksi iällä, pukeutumisella, pituudella, painolla tai kenkien värillä ei ole mitään väliä. Jokainen ihminen voi siis omien ponnistelujensa avulla muuttaa oman elämänsä paremmaksi elää. Kultainen keskitie on tie, jota kannattaa kulkea ja ymmärtää myös se, että elämässä ei aina selviä ilman kärsimystä.

Buddhalaisuuden synty

Buddhalaisuus syntyi 450-luvulla eaa Magadhassa, eli nykyisessä Intiassa. Buddhalaisuuden perustajana pidetään prinssi Siddhartha Gautamaa, joka valaistui ja luopui maallisista rikkauksistaan. Valaistumisensa jälkeen hän korosti, ettei ole profeetta tai jumala, vaan aivan tavallinen ihminen. Buddha-patsaan sanotaan esittävän buddhalaisuuden perustajaa Siddhartha Gautamaa eri ikäisenä ja elämään kuuluvissa erilaisissa tilanteissa.

Pohdinta ja kriittinen ajattelu

Buddhalaisuuteen kuuluu neljä tärkeää totuutta, joista kärsimys on ensimmäinen totuus. Kärsimyksen syynä on aina valtava janoaminen elämää ja elämään kuuluvia asioita. Tiedon janoamisen vastapainona on aina toinen totuus, eli tietämättömyys. Tietämättömyydestä pääsee eroon etsimällä tietoa ja valaistumalla, joka tarkoittaa kolmatta totuutta. Neljäntenä totuutena tulee jalo, kahdeksanosainen polku. Kriittistä ajattelua tarvitaan buddhalaisuudessa tosiasioiden, havaintojen ja todisteiden muodostamiseksi.

Mikä on kuuluisa kahdeksanosainen polku?

Buddhalaisuuden perusopetuksiin kuuluu Āryo ‘ṣṭāṅgo mārgaḥ, eli jalo kahdeksanosainen polku, joka tarjoaa tien elämään vailla kärsimyksiä. Kyseinen tärkeä polku sisältää sekä rentouttavia meditaatio-ohjeita että viisaita hyvään ja tiukkaan moraaliin kuuluvia ohjeita.

Nykyajan buddhalainen voi olla vaikkapa kotoisan lemmikin, kuten kissan tai koiran omistaja. Buddhalaiset pyhät kirjoitukset, eli sutrat kehottavat välttämään tuntevien olentojen, kuten eläinten syömistä. Eläimiä hemmotellaan ja niille tarjotaan parhaita herkkuja, joita nykyään kenen tahansa on helppo hankkia netin kautta Zoo.fi -nimisestä verkkokaupasta. Buddhalaisuuteen kuuluu hyvä moraali, hyvät käytöstavat, siisteys ja puhtaus. Kaikki, myös lemmikin tavarat, ovat hyvässä järjestyksessä.

Omille rakkaille lemmikeille, kuten koiralle, on netin Zoo.fi -verkkokaupassa tarjolla tuotteita moneen makuun: koiran kuivaruokaa, lemmikin peti, törmäyssuojattu häkki koiralle, joka kulkee usein ajoneuvossa omistajan matkassa tai vaikkapa kynsileikkuri kissoille ja koirille. Kaupasta löytyy myös heijastavia kaulapantoja, kissanhiekkaa, ruokakippoja ja koiralle vedenpitävät haalarit. Ei siis muuta kuin valitsemaan omalle lemmikille kaikkea hyvää laadukkaasta ja edullisesta Zoo.fi -verkkokaupasta. Tuotteet saat ilman toimituskuluja muutamassa arkipäivässä kotiin – kätevää, eikö totta?

Buddhalaisuuden tärkein opetus

Buddhalaisuutta korostavia tärkeitä opetuksia on paljoin. Tärkein opetus on se, että elämä voi olla joskus epätyydyttävää eikä aina onnea tuottavaa. Filosofian keskeisin päämäärä valaistuminen tarkoittaa nirvanaa, joka yksinkertaisesti merkitsee kärsimysten täydellistä loppua. Nirvanaan voi päästä kehittämällä itse kolmeen pääosaan jakautuvaa kahdeksanosaista polkua. Valaistumiseen johtava polku jakaantuu kolmeen tärkeään pääosaan: sekä hyveeseen että keskittymisen ja viisauden jatkuvaan kehittämiseen. Käytännössä siis buddhalainen ei halua takertua ympärillään olevaan maailmaan, vaan pyrkii hengellisyyteen.

Buddhan symboliset asennot

Buddhalaisuuden symbolisia asentoja on yhteensä neljä. Asennot tunnetaan nimellä asana, joka tarkoittaa joko kävelevää, makaavaa, istuvaa tai seisovaa buddhaa. Buddhan päässä on kaikkien buddhalaisten mielestä tärkeä symbolisen viisauden osoitus, eli “kohouma”. Buddhalaisuus on yksi filosofia tai uskonto maailman muiden tärkeiden oppien joukossa, johon on kaikkien hyvä omalla ajallaan tutustua.

artwork-lite