easter-1524297-1279x1705.jpg

Suomalaisia Pääsiäiskäytäntöjä

Suomessa on vietetty Pääsiäistä siitä alkaen, kun Mikael Agricola toi kristinuskon Suomeen 1500 -luvulla. Hän oli uskonpuhdistaja ja Turun piispa. Hän oli opiskellut teologiaa Wittenbergin yliopistossa 1530-luvulla ja tutustunut muun muassa Philip Melanchtonin sekä Martti Lutherin ajatuksiin. Suomessa ennen uskonpuhdistuksen saapumista olivat vaikuttaneet kalevalainen kansanusko, roomalaiskatolinen ja ortodoksinen uskonto. Erityisesti kevään juhlien viettoon sekoittui monia kansanuskon tapoja, uskomuksia ja myyttejä. Millaiseksi on muuttunut nykyaikainen Pääsiäinen 2019 uskomusten suhteen, ja sitä tarkastellaan tässä artikkelissa.

Miksi vietetään hiljaista viikkoa

Hiljainen viikko alkaa Palmusunnuntaina. Silloin voi käydä kirkossa kuuntelemassa Pääsiäisen sanomaa. Vuonna 2019 ja aikaisemminkin on päiväkodeissa, kerhoissa ja koulujen ala-asteiden kuvaamataidon tunneilla askarreltu virpomavitsoja. Alunperin virpomavitsoja tehtiin, koska niillä oli kristillinen merkitys erityisesti ortodoksikirkon piirissä. Kirkossa vielä nykyään siunataan virpomavitsat. Virpojat kävivät virpomassa naapureita ja toivottamassa heille lorun muodossa terveyttä ja hyvää onnea tulevaksi vuodeksi. Toivottiin, että virpoja samalla karkoitti pahan vaikutusta kohteestaan, esimerkiksi sairautta tai epäonnea.

Nykyisin ei enää kouluissa eikä päiväkodeissa ole sallittua kristillisen tai muunkaan uskonnon näkökulman tuomista toimintaan, vaan virpominen kuvaillaan lapsille kevään puhkeamisen juhlana. Keväällähän pajunkissat alkavat kasvaa pajuissa, muuttolinnut alkavat vähitellen muuttaa etelän mailta takaisin Pohjoismaihin ja kevään ensimmäiset ruohot nousevat sulaneille ja aurinkoisille paikoille. Ei nähdä siinä mitään pahaa, jos piirretään pupuja sekä tipuja ja koristellaan höyhenillä pajun- tai koivunoksa. Monet kasvattavat raiheinää pienissä astioissa. Siten kevään tuloa aivankuin nautitaan etukäteen sisätiloissa. Pienet noidiksi pukeutuneet lapset käyvät vielä ovilla virpomassa ja toivovat pientä palkkiota, kuten suklaamunia ja kolikoita.

Monet lapset syntyvät keväällä edellisen juhannuksen suhteiden tuloksena. Pääsiäinen onkin uuden syntymisen juhlaa. Nykyisin hiljainen viikko on muuttunut joissakin paikoissa meluisaksi viikoksi. Ostoskeskukset notkuvat kaikenlaista kevättavaraa. Moni ostaa itselleen kevätvaatteita ja vaihtaa jopa uudet verhot ikkunoihinsa tuomaan iloa ja hyvää mieltä. Ajatus hiljaisesta viikosta kärsimyksen muistoviikkona unohdetaan markkinahumun alle. Olisihan se hienoa viedä menehtyneen omaisen haudalle kukka tai kynttilä tai käydä hiljaisen viikon messussa kirkossa. Sankarihaudallekin voi viedä kynttilän tai kukkasen. Mutta moni mieluummin kiirehtii kesämökin kuntoa katsastamaan tai Lappiin laskettelemaan. Eihän aktiviteeteissa keväällä ole mitään pahaa, jos samalla muistaa jotenkin niitä, jotka eivät nauti hyvinvoinnista.

Miten voi nauttia Pääsiäisestä modernilla tavalla

Nykyihminen tahtoo kevään loman aikana elämyksiä. Voi matkustaa autolla, lentokoneella tai junalla juhlimaan. Auton voi myös vuokrata sekä matkailuvaunun. Jotkut matkustavat seuraamaan kärsimysnäytelmää ja majoittuvat läheiseen hotelliin, syövät perinneruokia ja saattavat käydä kasinolla pelaamassa jonkun pelin. Moni tietää, että kasinot nykyisin lahjoittavat osan tuloistaan hyväntekeväisyyteen. Voidaan osallistua myös konsertteihin. Niitä on tarjolla paljon, niin kevyempää kuin vakavampaakin musiikkia, kuten Matteus-passiota kirkossa tai konserttisalissa. Jotkut lähtevät risteilylle ja istuvat valmiiseen ruokapöytään. Halutaan päästä talven tunteesta eroon. Viimeiset avantouimarit pulahtavat avantoon. Kylmä avantouinti ihmeesti virkistää ja samalla auttaa jaksamaan arjen tultua.

Moderni ihminen ei enää nykyisin laita juhlaruokia hiki hatussa, vaan monet ruuat on saatavana valmiina. Lammasruuat ovat edelleen suosittuja, kuten lampaareisi tai -kyljykset. Sen mukana on hyvä tarjota salaattia, keitettyjä munia, curryriisiä ja kastiketta, joissa on yrttejä. Jälkiruokana on usein pashaa tai mämmiä maidon kera. Kahvin tai teen kanssa nautitaan makeisilla koristeltua kakkua. Jos ei saa lammasta, niin grillattu kana tai kala on hyvää. Happamaton leipä siunataan leivottaessa merkillä. Keväisiä värejä ovat keltainen, oranssi, vihreä, kulta ja ruskea. Valkoinen pasha muistuttaa merkkeineen toivosta. Pääsiäisaterian voi syödä hyväntekeväisyystapahtumassa ja siten tukea vähäosaisia.

chora-virgin-1492382.jpg

Onko ensimmäistä kertaa olemassa?

Ensimmäinen kerta on käsite, jota on mytologisoitu etenkin yhdysvaltalaisissa nuorten tv-sarjoissa ja elokuvissa. Tämä on lähtöisin kristillisen kirkon neitsyyskäsityksestä. Myös lukuisissa muissa vanhoissa kulttuureissa on pyöritelty etenkin naisten neitsyyttä ja sen yhdistämistä puhtauteen, siveellisyyteen ja hyveellisyyteen. Todellisuudessa sekä neitsyys että ensimmäinen kerta ovat vanhentuneita käsitteitä, joista on monin paikoin luovuttu niiden tarkoituksettomuuden takia.

Miten neitsyys mitataan?

Aivan ensimmäisenä kannattaa pohtia, mitä merkitystä sillä on ihmisen puhtauden kannalta, onko miespuolinen lisääntymiselin käynyt naispuolisen lisääntymiselimen sisällä. Vanhoissa kulttuureissa tapahtumaa on pidetty käänteentekevänä ja sen takia on jopa kivitetty ihmisiä kuoliaaksi sekä hylätty sukulaisia ja ystäviä. Perheen sisäiset kunniamurhat ovat asia, jota tapahtuu vielä tänä päivänäkin.

Monissa kulttuureissa on miesten vaimoiksi haluttu vain naisia, joiden sisällä ei ole vielä miespuolinen lisääntymiselin käväissyt edes pienesti. Tämän suhteen on keksitty monia tapoja yrittää todistaa naisen neitsyys. Vielä tänä päivänä monet uskovat, että naisen immenkalvosta vuotaa verta silloin, kun sisällä käy miespuolinen lisääntymiselin ensimmäistä kertaa. Todellisuudessa immenkalvoa ei monellakaan ole koskaan ollut tai se on kadonnut omia aikojaan ilman dramaattista repeämistä tai sitten immenkalvo on vain venyvä ja joustava.

Myytti immenkalvosta on johtanut dramaattisiin tapahtumiin yksilöiden, perheiden ja yhteiskuntien kannalta. Tehdään jopa korjausleikkauksia, jotta naisella olisi selkeä immenkalvo, jolla osoittaa neitsyyttä. Tällainen ei tule perheille halvaksi, joten heidän tarvitsee kilpailuttaa lainoja esimerkiksi sivulla Freedomrahoitus.fi pystyäkseen osoittamaan sulhasen perheelle morsiamen neitsyyden. Joskus onneksi tippa verta lakanalla riittää immenkalvon repeämisen todisteeksi sitä kaipaaville.

Mikä on ensimmäinen kerta?

Ihmiset puhuvat ”ensimmäisestä kerrasta” seksin ja neitsyyden yhteydessä, mutta mitä sillä tarkoitetaan? Neitsyyskäsityksen mukaisesti se tarkoittaa sitä, että naisen emättimen sisällä käy miehen lisääntymiselin. Tässä voi kysyäkin, että onko neitsyys ohi, kun sisällä on käyty sentin verran? Vai pitääkö olla kymmenen senttimetriä?

Toinen kysymys on, että lasketaanko ensimmäiseksi kerraksi vain yhdyntä. Ensimmäisellä kerralla voidaan viitata ensimmäiseen seksikokemukseen. Mutta mikä lasketaan edes seksiksi? Vanhoillisesti seksi on yhtä kuin yhdyntä. Mutta tänä päivänä tiedetään, että seksi on paljon tätä moninaisempi asia ja seksin yhdyntäkeskeisyyttä pidetään konservatiivisena suhtautumisena.

Käsitteen ”ensimmäinen kerta” turhuutta avaa kysymys siitä, onko esimerkiksi suuseksi luettavissa ensimmäiseksi kerraksi? Entä jos ihminen harrastaa suuseksiä ja muita seksin muotoja vaikka monia vuosia, mutta ei koskaan yhdyntää? Entä jos siellä käy vibraattori tai jotain muuta? Vanhoillisen käsityksen mukaan homoseksuaalit pysyvät koko ikänsä neitsyinä, mikäli harrastavat seksiä vain saman sukupuolisten kanssa.

Mitä merkitystä on neitsyydellä ja ensimmäisellä kerralla?

Ihmisten seksuaalista käyttäytymistä suitsitaan etenkin uskonnoissa. Silmiinpistävintä on se, että etenkin naisten seksuaalimoraalia on haluttu vahtia, kun taas miehet ovat olleet asiassa vapaampia. On tietysti terveyden kannalta tärkeää, että naiset eivät saisi lapsia liian nuorina.

Raskaaksi tuleminen on varmasti suurin syy, miksi on haluttu rajoittaa naisten seksielämää. Vaikka siittämiseen tarvitaan mies, on nainen aina joutunut kärsimään enemmän seurauksista, eli raskaudesta, synnyttämisestä ja lapsen hoitamisesta. Siksi on varmaan keksitty neitsyyden käsite ja haluttu naisten lykkäävän ensimmäistä yhdyntäkokemustaan mahdollisimman pitkään.

Tänä päivänä joissain islamilaisissa maissa mennään asiassa niin pitkälle, että naiset ja miehet pyritään pitämään muutenkin erossa toisistaan, jotta kanssakäyminen ei pääsisi pidemmälle. Asia on ratkaistu pitämällä naiset kotona ja miehet vapaampina, eikä vaikka toisin päin, vaikka niinkin olisi voitu tehdä. Yleensäkin ennen kuin tiede on ollut kehittynyttä, on naisia pidetty enemmän osallisena lasten saamisessa kuin miehiä.

chora-virgin-1492382.jpg

Onko ensimmäistä kertaa olemassa?

Ensimmäinen kerta on käsite, jota on mytologisoitu etenkin yhdysvaltalaisissa nuorten tv-sarjoissa ja elokuvissa. Tämä on lähtöisin kristillisen kirkon neitsyyskäsityksestä. Myös lukuisissa muissa vanhoissa kulttuureissa on pyöritelty etenkin naisten neitsyyttä ja sen yhdistämistä puhtauteen, siveellisyyteen ja hyveellisyyteen. Todellisuudessa sekä neitsyys että ensimmäinen kerta ovat vanhentuneita käsitteitä, joista on monin paikoin luovuttu niiden tarkoituksettomuuden takia.

Miten neitsyys mitataan?

Aivan ensimmäisenä kannattaa pohtia, mitä merkitystä sillä on ihmisen puhtauden kannalta, onko miespuolinen lisääntymiselin käynyt naispuolisen lisääntymiselimen sisällä. Vanhoissa kulttuureissa tapahtumaa on pidetty käänteentekevänä ja sen takia on jopa kivitetty ihmisiä kuoliaaksi sekä hylätty sukulaisia ja ystäviä. Perheen sisäiset kunniamurhat ovat asia, jota tapahtuu vielä tänä päivänäkin.

Monissa kulttuureissa on miesten vaimoiksi haluttu vain naisia, joiden sisällä ei ole vielä miespuolinen lisääntymiselin käväissyt edes pienesti. Tämän suhteen on keksitty monia tapoja yrittää todistaa naisen neitsyys. Vielä tänä päivänä monet uskovat, että naisen immenkalvosta vuotaa verta silloin, kun sisällä käy miespuolinen lisääntymiselin ensimmäistä kertaa. Todellisuudessa immenkalvoa ei monellakaan ole koskaan ollut tai se on kadonnut omia aikojaan ilman dramaattista repeämistä tai sitten immenkalvo on vain venyvä ja joustava.

Myytti immenkalvosta on johtanut dramaattisiin tapahtumiin yksilöiden, perheiden ja yhteiskuntien kannalta. Tehdään jopa korjausleikkauksia, jotta naisella olisi selkeä immenkalvo, jolla osoittaa neitsyyttä. Tällainen ei tule perheille halvaksi, joten heidän tarvitsee kilpailuttaa lainoja esimerkiksi sivulla Freedomrahoitus.fi pystyäkseen osoittamaan sulhasen perheelle morsiamen neitsyyden. Joskus onneksi tippa verta lakanalla riittää immenkalvon repeämisen todisteeksi sitä kaipaaville.

Mikä on ensimmäinen kerta?

Ihmiset puhuvat ”ensimmäisestä kerrasta” seksin ja neitsyyden yhteydessä, mutta mitä sillä tarkoitetaan? Neitsyyskäsityksen mukaisesti se tarkoittaa sitä, että naisen emättimen sisällä käy miehen lisääntymiselin. Tässä voi kysyäkin, että onko neitsyys ohi, kun sisällä on käyty sentin verran? Vai pitääkö olla kymmenen senttimetriä?

Toinen kysymys on, että lasketaanko ensimmäiseksi kerraksi vain yhdyntä. Ensimmäisellä kerralla voidaan viitata ensimmäiseen seksikokemukseen. Mutta mikä lasketaan edes seksiksi? Vanhoillisesti seksi on yhtä kuin yhdyntä. Mutta tänä päivänä tiedetään, että seksi on paljon tätä moninaisempi asia ja seksin yhdyntäkeskeisyyttä pidetään konservatiivisena suhtautumisena.

Käsitteen ”ensimmäinen kerta” turhuutta avaa kysymys siitä, onko esimerkiksi suuseksi luettavissa ensimmäiseksi kerraksi? Entä jos ihminen harrastaa suuseksiä ja muita seksin muotoja vaikka monia vuosia, mutta ei koskaan yhdyntää? Entä jos siellä käy vibraattori tai jotain muuta? Vanhoillisen käsityksen mukaan homoseksuaalit pysyvät koko ikänsä neitsyinä, mikäli harrastavat seksiä vain saman sukupuolisten kanssa.

Mitä merkitystä on neitsyydellä ja ensimmäisellä kerralla?

Ihmisten seksuaalista käyttäytymistä suitsitaan etenkin uskonnoissa. Silmiinpistävintä on se, että etenkin naisten seksuaalimoraalia on haluttu vahtia, kun taas miehet ovat olleet asiassa vapaampia. On tietysti terveyden kannalta tärkeää, että naiset eivät saisi lapsia liian nuorina.

Raskaaksi tuleminen on varmasti suurin syy, miksi on haluttu rajoittaa naisten seksielämää. Vaikka siittämiseen tarvitaan mies, on nainen aina joutunut kärsimään enemmän seurauksista, eli raskaudesta, synnyttämisestä ja lapsen hoitamisesta. Siksi on varmaan keksitty neitsyyden käsite ja haluttu naisten lykkäävän ensimmäistä yhdyntäkokemustaan mahdollisimman pitkään.

Tänä päivänä joissain islamilaisissa maissa mennään asiassa niin pitkälle, että naiset ja miehet pyritään pitämään muutenkin erossa toisistaan, jotta kanssakäyminen ei pääsisi pidemmälle. Asia on ratkaistu pitämällä naiset kotona ja miehet vapaampina, eikä vaikka toisin päin, vaikka niinkin olisi voitu tehdä. Yleensäkin ennen kuin tiede on ollut kehittynyttä, on naisia pidetty enemmän osallisena lasten saamisessa kuin miehiä.